Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Yhdysvaltain sisällissodan sytytti kirja, joka kertoo myös 2020-luvun Suomesta

Kuva
Harriet Beecher-Stowen Tuomo sedän tupa (1852) on yksi maailman kuuluisimmista kirjoista. Teos käsittelee Yhdysvaltain orjuutta. Presidentti Abraham Lincolnin kerrotaan hyväntahtoisesti syyttäneen Beecher-Stowea ”pikku rouvaksi”, jonka takia Yhdysvallat syöksyi sisällissotaan. Tuomo sedän tupa seuraa nimihahmo Tuomon matkaa eri omistajien käsissä. Lukija tutustuu moniin hahmoihin, joiden kohtaloita Beecher-Stowe kuvaa tarkkanäköisellä ihmistuntemuksella. Tuomo itse esitetään stoalaisen tyynenä, asemansa hyväksyvänä miehenä. Kuitenkin kun olot käyvät tukaliksi, Tuomon tyyneys kehittyy kristilliseksi hartaudeksi. Tuomon hengellinen kasvutarina löytää esikuvansa historiasta. Stoalaisuus oli Rooman valtakunnan vauraina päivinä suosittu filosofia. Mutta kun ihmiset kaipasivat lohdutusta kasvavaan kurjuuteensa, he etsivät sitä kristinuskosta. (ks. blogi ). Maailman tasa-arvoisin orjavaltio Pikku rouva Harriet Beecher-Stowe oli kotoisin ”sivistyneestä” Uudesta Englannista, Connecticutista.

Miksi tiede ei tavoita lapsia?

Kuva
Suomalaisen filosofian grand old man Eino Kaila kirjoitti vuonna 1934 psykologian yksipuolisuudesta. Kailan aikainen akateeminen psykologia ei tavoittanut käytännöllistä elämänviisautta ja ihmistuntemusta. Juuri tällaista ymmärrystä soveltavissa tieteissä Kailan mukaan tarvittiin. Psykologian oppikirjojen sijasta opiskelijan tulisi kääntyä toisenlaisen kirjallisuuden puoleen. ”Lukekaa mieluummin psykologisoivia aforisteja tai romaaninkirjoittajia; sieltä löydätte enemmän elämänviisautta ja ihmistuntemusta kuin kaikista psykologian oppi- ja käsikirjoista yhteensä.” (Kaila, Persoonallisuus , 1934, s. 17). Tieteen sokea piste Eino Kailan ajatus pyörähti mieleeni, kun luin Eero Ojasen teosta Lapsen filosofia (2014). Kirjasessa Ojanen lähestyy lapsen käsitettä monesta suunnasta. Yksi Ojasen havainnoista on, kuinka vähän lapsia on tieteessä ja filosofiassa historian saatossa käsitelty. Ennen 1900-lukua ja Sigmund Freudin teorioita lapsuus oli älyllisissä keskusteluissa kuriositeetti. Lap

Muumien avulla ymmärrämme kaiken

Kuva
  Lieneekö ylitulkintaa? Näin ajattelin aloittaessani Jukka Laajarinteen teoksen  Muumit ja olemisen arvoitus  (2009). Laajarinne tarkastelee Tove Janssonin Muumi-kirjojen eksistentialistista puolta. Mitä tekemistä lastenkirjojen hahmoilla on Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren kanssa? Eksistentialismi on filosofian suuntaus, jossa korostuu yksilön vapaus ja ainutlaatuisuus.  ”Ei ole valmista mallia tai ohjekirjaa, jonka mukaisesti meidän tulisi elämämme järjestää, eikä elämällä ole ulkopuolelta annettua tarkoitusta” , kirjoittaa Laajarinne (s. 13). Ajattelutapana eksistentialismi on vetoava. Monet nykyajan liikkeistä, esimerkiksi feminismi, ammentavat eksistentialismista. Eksistentialismin filosofinen tausta on monimutkainen. Siksi Laajarinteen teos löytää paikkansa filosofian kirjahyllyssä. Kyky selittää monimutkaisia asioita yksinkertaisesti ansaitsee tunnustuksen. Muumipedagogiikka Hyvä pedagogi osaa avata vaikeita asioita helposti samastuttavien metaforien kautta. Sopivia metafo