Sadomasokismia afrikkalaisen patriarkaatin rippeillä
Kolme romaania Afrikasta Olen kuukauden sisällä lukenut kolme afrikkalaista romaania, Chigozie Obioman Kalamiehet (2015), Chinua Acheben Kaikki hajoaa (1958, ks. blogi ) ja nyt viimeisimpänä Tsitsi Dangarembgan Tambu (1988, engl. Nervous Conditions ). Kahden nigerialaismiehen ja yhden zimbabwelaisnaisen kirjat ovat pieni sirpale afrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta. Silti niissä on yhdistäviä teemoja. Kolonialismin trauma on sellainen, samoin taikauskon merkitys ihmisten elämässä. Eniten kuitenkin kiinnitin huomiota suvun ja sukulaisuuden korostamiseen. Elämä pyörii suvun ympärillä*, ja erityisesti kaikki kytkeytyy suvun patriarkaalisiin päämiehiin. Chinua Acheben kirjassa eletään 1890-luvun Nigeriassa. Patriarkaalisuus oli huipussaan. Naiset ja lapset olivat toisarvoisia. Vaimojen määrä oli perheen johtajalle vaurauden merkki. Miehen puoleiset sukulaiset olivat naisen puoleisia tärkeämpiä. Yhteiskuntarakenteen muututtua patriarkaalisuus vähitellen heikkeni. Tsitsi Dangarembgan ki